lauantai 18. tammikuuta 2020

Rakas blogini



Aloitin Koruna-blogini kanssa lokakuussa 2015. Aikaa on siis kulunut kuin huomaamatta reilut neljä vuotta! Blogia aloittaessani minulla ei ollut erityisempiä tavoitteita. Ajatus oli, että blogi toimisi päiväkirjana tekemistäni käsitöistä. Alun perin ajatus oli korupainotteisesta käsityöblogista, mutta kyllä Koruna on vahvasti korublogi ja tekemiseni rajoittuu tällä hetkellä pitkälti koruihin. Ehkä joskus mukaan tulee taas enemmän muitakin käsitöitä, sitten kun aikaa tekemiselle on enemmän.



Blogi on minulle erittäin tärkeä työportfolio ja päiväkirja. Se on rakas harrastus, jossa yhdistyy niin korujen suunnittelu ja valmistus kuin kuvaaminenkin. Ilman blogia tekisin todennäköisesti vähemmän koruja. Ja onhan blogini mahdollistanut myös pienimuotoisen tilaustöiden tekemisen. Hektisen lapsiperhearjen ja päivätyön ohella tuntuu jatkuvasti, että aikaa korujen tekemiselle ei vain meinaa löytyä. Kuitenkin blogiani selatessani ja päivittäessäni huomaan, että onhan niitä koruja oikeasti tullut tasaiseen tahtiin tehtyä.



Tavoitteenani korujen tekemisen suhteen on uuden oppiminen ja uniikkien töiden tekeminen. Ensimmäisen hopeatyökurssin kävin syksyllä 2013. Sitä ennen olin tehnyt lähinnä helmikoruja vaijeriin sekä jonkun verran siemenhelmitöitä. Hopea vei minut täysin mennessään ja kursseilla olen käynyt siitä lähtien epätasaisen tasaiseen tahtiin aina elämäntilanteen mukaan. Lusikkakorut tulivat kuvioihin syksyllä 2015. Sitä ennen en ollut kovin kiinnostunut lusikkakoruista, mutta lähdin kuitenkin kurssille kokeilemaan, koska ne olivat olleet niin suosittuja. Ja yllätyksekseni innostuin ihan hurjasti! Huomasin lusikkakoruissa olevan paljon mahdollisuuksia ja että niitäkin voi toteuttaa hyvin monella tavalla. On äärimmäisen palkitsevaa huomata oma kehittyminen ja uuden oppiminen. Ja tämän kehityskaaren voi hyvin nähdä omaa blogia selailemalla. Edelleenkin tavoitteeni on uuden oppiminen. Tekniikka ja luovuus kulkevat koko ajan käsi kädessä; uusien teknisten asioiden oppiminen laajentaa aina mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa. Toki toiveena on, että voisin tehdä tätä työkseni, ainakin vaikka osa-aikaisesti. Mutta aika näyttää. 


Lämmin kiitos kaikille seuraajilleni niin täällä blogin puolella kuin facebookissa ja instagramissakin!

-Leena





torstai 9. tammikuuta 2020

Kolme rannekorua

Niin se vuosi ja vuosikymmen vaihtui ja on aika käynnistää uusi koruvuosi. Tein vielä viimeiseksi ennen joulua kolme rannekorua kolmesta samanlaisesta hopealusikasta. Ne menivät lahjaksi kolmelle ihanalle; siskolleni, serkulleni ja yksi jäi minulle itselleni. :) Lusikat ovat ukkimme perintölusikoita ja halusin, että ne säilyvät meillä muistona. Näissä oli kaikissa myös kaunis kaiverrus, joka jäi yksityskohdaksi koruun.

lusikkakoru, uusiokoru, rannekoru, hopeinen rannekoru, kierrätyskoru


En ehtinyt kuvaamaan kaikkia koruja ennen kuin annoin ne, vaan kuvasin ne vain pikapikaa puhelimella huonossa valaistuksessa. Jokaiseen laitoin eriväriset helmet vastaanottajan mieltymyksen mukaan. Itselleni jäi luonnollisesti tämä iloinen musta.


Ihanaa alkanutta vuotta ja vuosikymmentä kaikille!

-Leena