Ruusuriipukset

Auran ruusu-hopealusikat muuntuivat kauniiksi riipuksiksi. Olen tehnyt näistä ruusulusikoista aiemmin korvakoruja ja rannekoruja, mutta nyt tein toivomuksesta tämän pienemmän Auran ruusu-riipuksen. Koskapa minulla oli näitä myös astetta suurempina, jälkiruokalusikkakokoisina, tein myös toisen, hieman suuremman riipuksen.

Pienemmän hopealusikan taakse oli kaiverrettu nimikirjaimet. Kaiverrus oli todella kaunis, joten se sai jäädä valmiiseen riipukseen pieneksi yksityiskohdaksi kertomaan historiastaan. 

-Leena

Riipus hopealusikan pesästä

Niin se syksy tekee taas tuloaan, vaikka ilmat vielä kovin kesäisiä ovat olleetkin. Alkusyksyn aamut ovat aivan ihania - varsinkin täällä uudella kodillamme - kun pellon päällä on kaunis usva. Pidän syksystä; minulle se merkitsee aina jonkin uuden aikakauden alkua. Palataan kuitenkin vielä kesällä valmistuneisiin koruihin, kuten tähän riipukseen.

Riipuksen sisäkkäiset renkaat on tehty vanhan hopealusikan pesästä sahaamalla. Tämä riipus vaatiikin jonkin verran sahaamista ja paljon tarkkuutta, jotta renkaista tulee symmetriset ja ne asettuvat hyvin sisäkkäin. Riipuksen hopeapitoisuus on 813. Hillityllä riipuksella on kokoa pikkulusikan pesän verran, eli noin 4 cm. Jälkiruoka- tai ruokalusikasta tehtynä tämä toimisi hyvin myös pitkässä ketjussa. Pitäneekin kaivella lusikkavarastoja, jos löytyisi sopiva isompi lusikka isompaa riipusta varten.

Ja nämä kauniit meren hiomat kivet ovat tuliaisia Rodoksen matkalta. Näitä tuli kannettua kotiin vielä aika paljon enemmänkin; miksiköhän ihmeessä matkalaukku painoikin niin paljon..? 

Kaunista ja aurinkoista alkanutta syyskuuta!

-Leena